PIRPA

 

PIRPAVITA OY:N PERUSTAJA, FYSIOTERAPEUTTI JA VALMENTAJA

___

PIRPA

 

PIRPAVITA OY:N PERUSTAJA, FYSIOTERAPEUTTI JA VALMENTAJA

___

TAUSTALLA OMA URA URHEILIJANA

Ajatus PirpaVitan takana alkoi kehittyä Pirpa oman urheilu-uran aikana. Hänen uraansa 400 metrin juoksijana kuormittivat toistuvat loukkaantumiset, joihin ei löytynyt ratkaisua käytössä olleista valmennustavoista. Juoksuvalmennus ja tekniikkaharjoittelu nähtiin lähes täysin toisistaan riippumattomina, irrallisina kokonaisuuksina. Pirpa etsi keinoa yhdistää biomekaniikka kokonaisvaltaisten harjoitusmenetelmien kanssa, joka mahdollistaisi nopeamman toipumisen ja helpomman palaamisen kilpakentille jopa entistä paremmin tuloksin.

 

PIRPA ETSI KEINOA YHDISTÄÄ BIOMEKANIIKKA KOKONAISVALTAISTEN HARJOITUSMENETELMIEN KANSSA.

 

Valmennusuransa Pirpa aloitti 15-vuotiaana lasten telinevoimistelun parissa lopetettuaan oman kilpatason voimisteluuransa, ja jatkoi valmennusta useiden eri lajien parissa. Vuosia myöhemmin 27-vuotiaana Pirpa sai mahdollisuuden valmentaa yhtä Suomen parhaista naiskorkeushyppääjistä, joka valmistautui tuolloin MM-kisoihin. Urheilijan lähtötilanne harjoituskauteen oli haastava. Vakavan selkävamman vuoksi lääkärit eivät sallineet urheilijalle hyppimistä tai yli 30 kilon painojen nostamista seuraavan puolen vuoden aikana.

 

HAASTEET ON TEHTY RATKAISTAVIKSI

Pirpa otti haasteen vastaan valmentaakseen urheilijan kohti vaativaa tavoitetta arvokisoista kokonaisvaltaisen näkökulmansa mukaisesti. Tilanteesta teki erityisen kiinnostavan se, että perinteiset voimaharjoittelun menetelmät oli toteutettava vaihtoehtoisilla tavoilla, jotka minimoisivat selkärangan haitallisen kuormituksen, mutta vahvistaisivat koko kehoa riittävästi kestämään korkeushyppysuorituksessa siihen kohdistuvia voimakkaita kuormituspiikkejä. Pirpan valmennuksen tuloksena urheilija pystyi paitsi selvittämään tiensä mutta myös suoriutumaan hyvin MM -kisoissa.

 

Tämä kokemus vaikutti vahvasti Pirpan valmennusprosessiin. Valmennuksen ja urheilijan kehityksen taustalla oleva tiede pysyy aina muuttumattomana, mutta kyky soveltaa teoriaa yksilölliseen tilanteeseen teki Pirpan lähestymistavasta poikkeuksellisen. Olipa urheilija kuntoutusvaiheessa tai harjoittelemassa ilman rajoituksia, harjoittelun tulee aina kehittää kilpailusuoritusta.

 

TENNIKSEN PARIIN

Vuonna 2017 Pirpa sai valmennukseen Suomen tämän hetken parhaan tennispelaajan Emil Ruusuvuoren. Nuoresta iästään huolimatta Emilillä oli taustalla jo useita vakavia loukkaantumisia. Emil oli tiimeineen päättänyt etsiä huippuammattilaisen ratkaisemaan hänen tennisuraansa pahiten varjostavat terveydelliset haasteet. Tästä alkoi hänen ja Pirpan välinen yhteistyö ammattilastenniksen maailmassa. Valmennuksessa Pirpa käytti omaa lähestymistapaansa, ja sovelsi sitä kohtaamaan ammattilaistenniksen vaatimuksia.

Tenniksen muodostama ainutlaatuinen yhdistelmä räjähtävyyttä, kestävyyttä, kognitiivista kyvykkyyttä ja teknistä taitavuutta toi uusia näkökulmia ja vaatimuksia Pirpan tapaan soveltaa biomekaniikkaa ja fysiologiaa jokapäiväiseen harjoitteluun. Yksi niistä oli manuaalisen hoidon yhdistäminen harjoitteisiin. Jotta urheilija voi tehdä parhaansa päivittäin, lihasten liikkuvuus ja elastisuus ovat ratkaisevia tekijöitä. Etenkin teknisesti vaativassa lajissa häiritsevät tuntemukset, kuten lihaskireydet, vaikuttavat suorituskykyyn negatiivisesti.


“TÄMÄ TARKOITTI, ETTÄ KEHON JA MIELEN OLI OLTAVA RIITTÄVÄN VAHVOJA KESTÄMÄÄN URHEILUA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET. MYÖS HARJOITUSOHJELMA OLI SUUNNITELTAVA REALISTISEKSI URHEILIJAN NYKYTILAAN SUHTEUTETTUNA.”

Emilin kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta oli oleellisinta pitää hänet peli- ja harjoittelukunnossa ilman pitkiä taukoja. Tavoitteeksi asetettiin se, että harjoittelutauot voitiin pitää silloin kuin se sopi kalenteriin, ei silloin kuin lääkäri ne määräisi. Toisin sanoen kehon ja mielen oli oltava riittävän vahvoja kestääkseen lajin vaatimukset. Lisäksi harjoitusohjelma oli suunniteltava realistiseksi urheilijan kulloiseenkin tilanteeseen ja kykyihin suhteutettuna. Pirpan valmennuskauden aikana asetetut tavoitteet saavutettiin, sillä Pirpa toimi Emilin valmentajan 17-vuotiaasta hänen siihen mennessä parhaaseen ATP -sijoitukseen 74 asti.